Satunnainen matkailija

Olipa kerran kesämatkailija Suomen suvessa. Allekirjoittanut meinaan. Hän matkasi kotoista Suomenmaata ristiin rastiin, poikkesi kansallispuistoissa ja taidemuseoissa, jäätelöllä venesatamissa, haaveilemassa vesien äärellä. Vallan mainiota ja sekalaista toimintaa siis.

Yhdellä pellolla tuli vastaan kovin Hiljasta kansaa.

Ja yhden tunturin rinteeltä löytyi kaukaisuuksia heijastava lampi. Peililampi. Kerro kerro kuvastin, eikös?

Tässä mustikkaa ja mangoa Helsingin jäätelötehtaan kioskista Eiranrannasta. Ihan paras jäätelökioski! Ja tämä tarina etenee ihan ilman päätä taikka häntää.

Voisin kyllä kauhoa jäätelöä tälläkin, sen verran perso olen sille. Kauniita vanhoja käyttöesineitä Posion kotiseutumuseolla.

Tässäkin piipahdettiin vanhassa tuvassa, nimittäin Korteniemen Perinnetilalla Liesjärven rannalla. Ah tätä tunnelmaa.

Liesjärven Kansallispuistossa, pitihän sitä kesällä telttaillakin, ja tässä kohdassa tunne oli kuin olisi kävelemässä sisään tarinaan.

Mäntässä, Serlachiuksen taidemuseolla. Vanhan puolen huolella mietittyä arkkitehtuuria…

…ja uusi paviljonki, joka on K A U N I S.

Serlachiuksen taidemuseon puutkin ovat osa estetiikkaa.

Mutta kyllä vaan luonto vetää estetiikassa hyvin pitkän korren. Vai mitä sanotte. Tämä rotkojärvi, Julma-Ölkky mieleenjäävältä nimeltään, sijaitsee Hossan kansallispuistossa. Veti ihan hiljaiseksi lipua tuolla julmien jyrkänteiden varjossa.

Polkuni näyttävät johtavan yhä useammin metsiin, mutta sen sijaan että täysin alkaisin kasvaa naavaa pyrin tasapainoilemaan kaupunkisieluni ja wannabe-maalaisemännän välillä. Ehkä siitä vielä tulee hyvä.

Vastaa