Ruokaa läheltä

LähiruokaaVielä kaksi, kolme sukupolvea sitten kaikki syöty ruoka oli lähiruokaa. Tosin kahvi, tee, mausteet ja suola oli tuotettu pitkienkin matkojen takaa, mutta muuten syötiin sitä mitä omalla paikkakunnalla – ja omalla kellarilla – oli sesongin mukaan tarjota. Lähellä kasvatetun ja tuotetun ruoan on täytynyt nousta meidän kaupunkilaistuneen kansan parissa trendikkääksi ennenkuin sen luontevuus ja arvo on taas huomattu. Mutta mitä itse asiassa on lähiruoka tänään ja mistä sitä saa?

 

Lähiruoalle on olemassa monenlaista määritelmää, ei kuitenkaan yhtään virallista tai kansainvälisesti yhdenmukaista. Joku voisi sanoa että lähiruokaa on kaikki ruoka joka on kasvanut sillä alueella, minkä voi nähdä oman kirkonkylän tornista. Väljemmin lähiruoaksi voisi laskea kaiken Suomessa tuotetun ruoan. Hyvä määritelmä sille on seuraava: Lähiruokaa ovat elintavikkeet, jotka tuotetaan, jalostetaan ja kulutetaan omalla alueella. Paikallisten tuottajien elintarvikkeet ovat siis täydellistä lähiruokaa, jos niiden raaka-aineetkin on tuotettu lähellä; esimerkiksi jos kylän leipomon jauhot tulevat alueen viljelijältä.

Tästä päästäänkin lähiruoan etuihin. Sen suurimmat positiiviset vaikutukset ympäristön kannalta tulevat lyhyemmistä kuljetusmatkoista ja pakkauksista joita tarvitaan vähemmän. Elintarviketuotanto kuormittaa ympäristöä kuljetusten aiheuttamilla päästöillä, varastoinnilla, jalostuksella ja pakkausjätteillä. Länsimaissa koko ”pellosta pöytään” -ketjuun kuluu noin viidennes koko maan energian kokonaiskulutuksesta. Se on paljon, mutta kuluttajalla on tässäkin mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan.

Kuluttajalle taas lähiruoan etuja ovat tieto ruoan alkuperästä, sen tuotanto-olosuhteista sekä ruoan tuoreus. Tieto alkuperästä auttaa tekemään päätöstä lähiruoan suhteen, mutta asia ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen. Jos otetaan huomioon ruoan tuottamiseen kulunut energia verrattuna sen kuljettamiseen käytettyyn energiaan, ei aina olekaan ekologisinta suosia kotimaista. Esimerkiksi talvella kasvatetuilla suomalaisilla kasvihuonevihanneksilla on todennäköisesti suurempi hiilijalanjälki kuin luonnonvalossa ja -lämmössä kasvatetuilla maahantuoduilla vihanneksilla, pidempi kuljetusmatkakin huomioiden, koska suurten kasvihuoneiden lämmitys ja valaisu kuluttaa pimeässä ja kylmässä talvessa valtavat määrät energiaa. Mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa, sillä eräät kotimaiset kasvihuoneet ovat panostaneet uusiutuvien energialähteiden käyttöön fossiilisten polttoaineiden kulutuksen sijaan. Tällaisia ovat biopolttoaineet jotka on tuotettu esimerkiksi kaatopaikkakaasuista, kalanperkuujätteistä ja muista bioperäisistä jätteistä. Lähiruoka ja sen ympäristövaikutukset voivat siis olla monimutkaisia kokonaisuuksia, eikä yksiselitteisiä vastauksia aina löydy. Yleisesti kannattaa nauttia sesongin mukaisista tuotteista, eli kesän herkuista silloin kun ne ovat tuoreimmillaan ja vaikka säilöä niitä talveksi.

Mutta mistä lähiruoasta kiinnostunut kuluttaja voi löytää tuotteita, joiden alkuperä selviää ilman sen suurempaa salapoliisityötä? Joudutaanko liian hankalan ostosreissun äärelle? Kauppahallit ja torit ovat aina olleet lähiruoan runsaudensarvia, ja sesongit näkyvätkin toreilla hyvin vahvasti. Mansikkaa myydään vain mansikka-aikana ja muitakin tuoretuotteita niiden satoaikana, ja hyvä niin. Kenen edes tarvitsee saada tuoretta mansikkaa ympäri vuoden? Torien ja hallien lisäksi lähiruokaa ovat yhä enenemässä määrin tuomassa kuluttajalle uudentyyppiset ruokakaupat, jotka ottavat tarjonnassaan huomioon ekologisuuden, alkuperän, pientuottajat ja sesongit.

 

Anton & Anton | www.antonanton.fi

Anton & Anton on vuonna 2008 perustettu yritys, jonka ensimmäinen liike toimii Porvoossa. Sen kantavana ajatuksena on tarjota kuluttajalle maukasta ja lähellä tuotettua ruokaa, ja tehdä se elämyksellisessä ja palvelevassa myymäläympäristössä. Anton & Anton yhdistää ruokakauppaansa myös kevyen kahvila/take away -toiminnan. Tulevan Töölön kaupan remontin keskellä toimitusjohtaja Ville Relander luonnehtii ruokakaupan linjauksia: ”Tärkein kriteerimme kaikessa mitä tarjoamme asiakkaille on maku. Se määrittelee ensisijaisesti mitkä tuotteet pääsevät hyllyillemme. Toiseksi otamme huomioon kotimaisuuden, lähituottajat ja kulloisenkin sesongin. Haluamme että sesonki näkyy selvästi tarjonnassamme ja valikoima saattaa näin myös vaihtua melko nopeasti. Kolmanneksi huomioimme luonnonmukaisuuden, jolloin tasavahvoista tuotteista valitsemme tarjontaamme mieluummin luomuvaihtoehdon.”

Porvoon kaupassa on mukavan kauppahallimainen tunnelma, ja uusi tila Museokadulla tulee olemaan luonteeltaan samankaltainen. ”Palvelutiski on kauppamme sydän”, sanoo Relander. ”Meille on myös tärkeää tuoda esiin hyviä pientuottajia, jotka eivät tuotteillaan pääse helposti suurempien kauppaketjujen valikoimaan.”

Anton & Anton haluaa antaa kuluttajalle tiedon siitä mistä tuotteet ovat peräisin. Hyllyn reunasta löytyy kysymättäkin tieto tuottajasta ja tilasta, mahdollisesti valokuvan kera. Tuottajat myös käyvät liikkeessä esittelemässä tuotteitaan. Kauppa panostaa irtomyyntiin mahdollisimman monen tuotteen osalta, jolloin asiakas saa juuri haluamansa määrän, ja haluaa keskittyä erityisesti luomu- ja lähiruokaan sekä kotimaisiin sesonkituotteisiin. ”Pyrkimyksemme on tehdä elävä, alueen oman ruokakauppa, jossa on inhimillinen kivijalkakaupan tunnelma ja välitön ilmapiiri”, toteaa Ville Relander.

 

Benjamin Maatilatori | Iitintie 6, 47400 Kausala

Benjamin Maatilatorin emäntä Eila Eerola kertoo paikan nimen ja perinteiden olevan peräisin isoisä Benjamilta. Kauppaa käytiin aikoinaan toreilla ja suoraan kotoa, kunnes viisitoista vuotta sitten perustettiin Benjamin Lihatori. Se on laajentunut Maatilatoriksi, mutta myynnin ehdoton valtti on edelleen tilan oma possunliha, ja tietysti tuoreena. Jalostettuna possua löytyy kokonaisena savustettuna possunkinkkuna, maalaispalvena tai monenlaisena makkarana. Eläinten hyvinvointi, lyhyet kuljetusmatkat ja kestävä kehitys ovat tilalle tärkeitä arvoja. Possujen nautiskelema ohra ja kaura sekä jälkiruokaheinä ovat peräisin omilta ja lähitilojen pelloilta ja tilaa on rutkasti, pari neliömetriä kärsää kohden.

Benjamin Maatilatorin muita suosittuja tuotteita ovat maalaisleipureiden ruisleivät, rieskat ja pullat. Valikoimassa on myös muun muassa myllytuotteita, marjajalosteita, juureksia, vihanneksia ja marjoja sekä käsitöitä yhteensä yli sadalta pientuottajalta. Maatilatorin kahvio tarjoaa uunituoreita leivonnaisia kahvin kera ja pihapiiristä saa torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin tehtyä myös kalaostoksia Joken Kalatorilta.

 

Eat & Joy Maatilatori

Jos joku on intohimoinen puhtaamman ja tuoreemman ruoan sekä pientuottajien puolestapuhuja, niin Aki Arjola Eat & Joysta. Keskustelumme käy läpi suomalaista ruokateollisuutta, eikä Aki kaihda kritisoida sen nykytilaa. Risuja saa niin arveluttava maidontuotanto, tuoreiden jauhojen puute kauppojen hyllyiltä kuin kuluttajien ja jopa ravintoloiden olemattomat tuottajayhteydet. Onneksi Aki näkee kotimaisessa ruokatuotannossa myös valoisamman puolen. Sitä ovat ehdottomasti lukemattomat pientuottajat, jotka tyylilleen ja laadulleen uskollisina tuottavat ainutlaatuisia, omaperäisiä ruokatuotteita. Eat & Joyn kantavana ideana onkin juuri kerätä parhaita kotimaisia pientuottajia yhteen, kuluttajan saataville.

Eat & Joy aloitti Lasipalatsissa maaliskuussa 2009, aluksi viiden kuukauden koeajalla, ja pääkaupunki on osoittanut että tämänkaltaiselle ruokakaupalle on kysyntää. Liikkeessä on myynnissä noin 250 pientuottajan parasta osaamista ja kaikki tuotteet paitsi suola, sokeri, muutama mauste ja kahvi ovat kotimaisia, siis väljemmin lähiruokaa. Kahvistakin löytyy “kotimainen” versio, nimittäin Kaffa-kahvin tuottaja on suomalainen; pavut ostetaan kasvattajalta ulkomailta mutta kahvi valmistetaan ja pakataan Suomessa. Kaikissa tuotteissa lukee täälläkin mistä ja kenen tuottamia ne ovat. Eat & Joy suosii luomua kun se on mahdollista, esimerkiksi kaikki vihannekset ovat luonnonmukaisesti tuotettuja ilman suuria energiantuotantokuluja.

Maatilatorille saapuu joka päivä eri puolilta Suomea maan parhaita ruisleipiä – suomalaisista ruisjauhoista leivottuja, Arjola tähdentää. Sitä kun eivät kuulemma kovin useat tavallisten kauppojen hyllyiltä löytyvät ruisleivät ole. Täältä löytyy jopa leipää; jossa leipuri on viljelijä itse. 35 prosenttia Eat & Joy Maatilatorin myynnistä onkin leipää, sen juureen leivotut, hiivattomat leivät ovat todella löytäneet arvostajansa. Lisää suosikkituotteita löytyy pakastimesta: kukonpoikaa Viskilän tilalta, villisikaa Inarista, Bovikin kyytön lihaa. Juustotiski on tyrmäävän houkutteleva; valittavana on persoonallisia juustoja noin neljältäkymmeneltä pientuottajalta. Akilta löytyy myös resepti ja ainekset voittamattomaan arkiherkkuun: tuoreet jauhot, munat, maito ja hillo ja kuka tahansa saa aikaiseksi maailman parhaat letut!

 

Heila Lähiruokatori | www.heilan.fi

Heila Lähiruokatorin taustalla on kaksi perhettä, Eerolat Iitistä ja Pihamaat Kalkkisista. Molemmissa perheissä on tehty työtä lähiruoan puolesta jo useamman sukupolven ajan. Iitistä Heilaan saapuu Hyvin pidettyä Benjamin viljapossua ja Kalkkisissa viljellään vihanneksia ja marjoja, joista myös jalostetaan tilaviinejä. Heila Lähiruokatori tarjoaa lähellä tuotettua, kasvatettua tai jalostettua, lähellä leivottua, kirnuttua tai paistettua ruokaa. Kaikki tuottajat käyttävät kotimaisia raaka-aineita ja suurin osa viljelee tai kasvattaa tuotteensa itse. Heilassa on palveleva liha- ja kalatiski, tilaviinimyymälä, tuoretta leipää ja pullaa monelta leipurilta päivittäin. Tarjolla on myös pienjuustoloiden tuotteita, myllytuotteita, marjajalosteita ja yrttimausteita.

 

Juuren Puoti | www.juurenpuoti.fi

Juuren Puoti on syntynyt luonnollisesti Ravintola Juuren kylkeen, onhan ravintolassa suosittu jo ennen puodin perustamistakin tuotteita kotimaisilta pientuottajilta. Ravintolan keittiöpäällikkö Antti Ahokas ja ravintoloitsija Ilja Björs saivat alunperin ajatuksen karjalaisesta delistä, mutta puodista on kehittynyt vähitellen erinomaisten pientuottajien edustaja kattaen Suomen laajemminkin. Painopiste on siis kotimaisuudessa; 99 prosenttia tuotteista on suomalaista, ainoastaan kahvi, tee, sitruunat ja suola tuodaan ulkomailta. Esillä on tätä nykyä noin 65 tuottajaa, ja he saavat vapaasti määrittää omat hintansa tuotteilleen, mikä on mielestäni hyvinkin reilua ja realistista.

Juuren Puodin keskipisteenä on tuorelihatiski, joka onkin puodin toiminnan kivijalka, kertoo ”puotipuksu” Ahokas. Tuoretta luomulihaa, makkaroita, porosalamia ja muita lihaherkkuja kanta-asiakkaat tulevat uskollisesti hankkimaan kauempaakin. Myös kalaa on tarjolla; tuotteita sisävesikaloista löytyy päivittäin, tuorekalaa fileenä saa tilauksesta. Itse pidän loistavana heidän konseptiaan tarjota asiakkaalle koko aterian ainekset ja reseptit. Voin siis astua sisään puotiin mielessäni vain hatara ajatus illallisesta, ja poistua sieltä kassissani kaikki tarvitsemani sekä ruoka-ammattilaisten tarjoamat ja hyväksi havaitsemat reseptit. Sopii minulle! Toinen hyvä ja harvinainenkin ostos olisi kuivattua luomuruisleivän juurta.

Leipää myydään toki valmiinakin, sen lisäksi Pohjois-Karjalasta saadaan aitoja karjalanpiirakoita. Kysyessäni asiakkaiden suosikkituotteita Antilta lista on pitkä: tuorelihan lisäksi suuri menekki on villisika-kaalikääryleillä, suosittuja ovat myös muun muassa pikkutilojen maitotuotteet, Lapin luomumehut, kappaleittain myytävät luomumunat, alkoholiton herukanlehti-kuohujuoma, alkuperäisohra, oma sekoitus luomumysliä sekä käsintehdyt suklaat. Myyntiin on lähiaikoina tulossa itsetehtyä stadilaista tuorepastaa, jolle myös povaan suosiota. Puotitilan takaa löytyy kokoustila erilaisille tilaisuuksille – tähän mennessä on esimerkiksi maisteltu erilaisia viinejä liitettynä suomalaiseen ruokaan – ja ravintolan yhteydessä toimivana luonnollinen lisä puodin tarjonnassa on tilauksesta valmistetut noutoruoat, varsinkin sapakset eli Ravintola Juuressakin suositut suomalaiset alkupalaset.

 

Jyvä & Kipinä | www.jyva.net

Jyvä & Kipinä on vuonna 2007 Keravalle perustettu luomukauppa, jonka toiminta-ajatus on yksinkertaisuudessaan tuoda ihmisten ulottuville laadukkaita luomu- ja ekotuotteita. Hyvä laatu, terveellisyys ja kotimaisuus ovat kantavina ajatuksina valikoimassa, josta löytyvät luomukahvit ja -teet, kotimaiset luomuviljat sekä luomuruokavalmisteet monissa muodoissa. Vuodenaikojen ja saatavuuden mukaan tarjolla on myös tuoreita luomuhedelmiä, -marjoja ja -kasviksia, ja tavoitteena on jatkuvasti lisätä lähiruokapuolta. Idea kaupan perustamiselle syntyi yrittäjä Kirsi Rönnbackan omasta tarpeesta – havainnosta, että lähiruokaa ja luomu-ekokaupan palveluja ei seudulta löytynyt.

Kesällä 2009 Jyvä & Kipinä laajensi toimintaansa myös Järvenpäähän. Keravan Jyvä & Kipinässä on kahvila, jossa tarjolla on hyvä määrä erilaisia luomu/Reilun kaupan kahveja sekä smootheja. Järvenpään Jyvä & Kipinässä on noutokahvila, uutuutena sielläkin pian luomusmoothiet.

 

Kumpuoti

Kumpulan oma kyläkauppa, Kumpuoti, aloitti toimintansa vuosi sitten paikalla pitkään toimineen ruokakaupan tiloissa. Kauppiaana toimii Erja Salo, jolle kaupan ala on uutta. Hän kertoo miettineensä millainen olisi hyvä ja palveleva kyläkauppa ja kyseli ihmisten toiveita. Valikoima muokkautuu edelleen, mutta jo nyt myynnissä on tuttujen merkkien lisäksi luomua ja tuotteita pieniltä tuottajilta. Jatkossa hyllyille on tiedossa lisää lähiruokaa, luomutuotteita ja arjen yllätyksiä. Erjan mielestä tuotteita, joiden alkuperä on tiedossa, on mukava myydä. Asiakkaiden suosikkeja ovat mm. Aito Maito ja hiivattomat lähileipomon leivät, Erjan oma suosikki jälkiruoaksi on Peltolan tervajäätelö.

Kaupassa on paljon vuorovaikutusta ja puhetta. Kysyvälle neuvotaan osoitteita ja lainataan työkaluja kuten kunnon kyläkaupassa kuuluukin, ja lapsiasiakkaille annetaan apua ostosten teossa. Reseptineuvonta on juuri alkamassa ja ostoksille saa halutessaan kotiinkuljetuksen. Kaiken kaikkiaan palveluun panostetaan ja kynnys piipahtaa sisään on matala.

 

Ruokapuoti Lumo | www.ruokapuotilumo.fi

Lumo kulkee vielä lapsenkengissä; se avasi ovensa 23. heinäkuuta 2010. Lumo sai alkunsa kahden pariskunnan ystävyydestä ja yhteisestä ruokahistoriasta. Ruokaa oli kokattu puolin ja toisin vuosien ajan ja ruokavierailuilla keskusteltiin usein ruuan tuottamisesta ja erityisesti siitä, mistä Rauman seudulla voisi ostaa laadukkaita raaka-aineita, jotka olisi tuotettu mahdollisimman lähellä ja puhtaasti. Idea omasta ruokapuodista syntyi ja eteni, ja lopulta Annemari sekä Tero löysivät rohkeuden irtaantua kätilön ja fysioterapeutin töistään.

Lumo erittelee toimintansa arvot näin: kotimaisuus, tyytyväinen asiakas ja tyytyväinen tuottaja, laadukkaat tuotteet, luonnonmukaisuus tuotannossa, hyvä palvelu ja kasvisruokien arvostuksen lisääminen. Kotimaisuus varsinkin on tärkeää, ja Lumo haluaa tukea suomalaista ruokatuotantoa ja -perinnettä. Puodissa myytävät tuotteet tulevat aina mahdollisimman läheltä ja valikoimaan on haluttu mielenkiintoisten pientuottajien herkkuja kattavasti eri tuoteryhmistä. Tuotteet ovat mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti tuotettuja ja kestävää kehitystä tukevia. Valikoimasta löytyy muun muassa liha-, leipomo-, maito-, vihannes- ja luomumyllytuotteita. Suosituimpia tuotteita kuukauden aukiolon perusteella on ehdottomasti ollut itse tehty mysli Lumon omasta luomuvalikoimasta, jota ei lähes ehditä valmistamaan edes kysyntää vastaavia määriä. Uutuutena puotiin on juuri saatu Heikki Ahopellon savustettua kyytönmaitojuustoa sekä Ollinmäen viinitilan tervasiideriä.

Ruokapuodin yhteydessä on pieni kahvila, jossa voi kiireettä pysähtyä kahville tai teelle ja leivonnaisille. Kahvilasta löytyy pienimuotoinen kirjasto, johon on koottu lukemiseksi Lumon ideaa ja arvoja tukevaa kirjallisuutta, esimerkiksi lähi-, luomu-, perinne- ja raakaruokaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää materiaalia. Lumon nettisivuille on tulossa reseptipankki, josta löytyy puodin tuotevalikoimaan sopivia reseptejä, ideoita ja kotimaisten sesonkiherkkujen käyttöön liittyvää tietoa.

 

Maatilapuoti | www.maatilapuoti.com

Kirkkonummen Maatilapuoti on toiminut minulle, pääkaupunkiseutulaiselle, kanavana hankkia tuoretta ruokaa mahdollisimman suoraan tuottajilta jo yli kymmenen vuoden ajan. Tuskin olisin onnistunut maistamaan tai edes löytämään kaikkia nyt jo minulle tuttuja lähituottajien antimia, elleivät ne olisi olleet helposti saatavillani yhdessä ja samassa paikassa. Paikkakuntalaiset Henrik ja Ingemo Fröberg perustivat puodin vuonna 1993. Henrik kertoo kuinka he halusivat säilyttää maanviljelyksen elikeinonaan mutta tuoda siihen rinnalle toisen, sitä tukevan toiminnan perusmaatalouden kannattavuuden laskiessa 90-luvun alussa. Maataloustuotteita myyvä puoti tukisi saumattomasti viljelyä, ja osa oman pellon tuotteista voitaisiin myydä oman kaupan kautta.

Toiminta alkoi pienellä puodilla ja kotiuunissa paistetulla leivällä tilaan kuuluvassa rakennuksessa, joka Porkkalan parenteesin aikana oli ollut neuvostoliittolaisten hallussa. Vanhasta rakennuksesta alkuperäistä on tosin enää kivinen kellarikerros. Fröbergit halusivat alusta saakka tarjota myyntipaikan lähialueen tuottajille ja valikoiman lisääntyessä sekä paikkakuntalaisten otettua toiminnan hyvin vastaan on vanhaa rakennusta laajennettu. Kaikki tuotteet ovat edelleen kotimaisia ja suurimmaksi osaksi lähituottajilta. Oma leipomo on myös kehittynyt kotiuunista suurempaan volyymiin ja myynnissä on nykyään hyvä valikoima leipiä ja leivonnaisia, joiden raaka-aineet tulevat omalta pellolta. Tuotevalikoimaan kuuluvat luonnollisesti vihannekset ja juurekset sesongin mukaan sekä muun muassa hillot, mehut, myllytuotteet, kala- ja lihajalosteet, tuoreet munat ja kotijuusto. Myös kotonatehtyä valmisruokaa löytyy, pistämättömiä ovat esimerkiksi kaalilaatikko ja perunasalaatti.

Joka heinäkuu puodissa vietetään kesäjuhlia, jolloin maalaistunnelmaan pääsee virittäytymään haitarimusiikin soidessa ja kärryajelulla suomenhevosen kyydissä. Ja koska maanviljelys ja puodinpito on sovitettu yhteen, on viljelylle annettu viikon alkupää ja puoti on avoinna perjantaista sunnuntaihin. Kesälomaa nämä ahkerat yrittäjät viettävät tammikuussa.

 

Mörby Gård | www.morby.fi

Mörby Gård on toimiva luomumaatila, jonka tuotteita voi ostaa suoraan tilan omasta kaupasta. Tämän enemmän lähiruokaa kaupan valikoima ei siis voi olla. Toiminta alkoi papujen itsepoiminnasta ja oman pellon jauhojen myynnistä, ja varsinainen tilakauppa avattiin vuonna 1991. Tavoitteena on tarjota tilan tuotteita suorinta tietä kuluttajalle sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta ja arvostusta ruoan suhteen. Sosiaalinen kontakti asiakkaisiin on myös ollut tervetullut lisä muuten melko yksinäiseen maanviljelijän työhön. Tilan nuori emäntä Anna Alm sanookin, että ilman tilakauppaa ja sen kautta saatua sosiaallista toimintaa hän ei uskoisi viihtyvänsä maanviljelijänä kovin kauan.

Maatilalla on kasvatettu myös nautakarjaa 80-luvun alusta. Tilakaupan valikoimassa on luomunaudanlihaa, luomujauhoja vehnästä, rukiista, ohrasta, kaurasta ja speltistä sekä sesongin ja vuoden mukaan luomuvihanneksia. Itsepoiminta suoraan viljelyksiltä on edelleen mahdollista, mikä antaa varsinkin kaupunkilaisille elämyksen ja suoran kosketuksen ruoan alkulähteelle. Kanssakäymistä tuottajien ja kuluttajien välillä vahvistetaan myös vuosittain järjestetyillä joulumarkkinoilla ja laskiaisriehalla.

 

Topin Maatilamyymälä | www.topinmaatilamyymala.fi

Topin Maatilamyymälä on Suomen monipuolisimpia luomumyymälöitä, joka on toiminut Muuruvedellä Juankosken maalaiskaupungissa jo 11 vuotta. Liike painottaa tarjonnassaan myös lähiruokaa, reilun kaupan tuotteita ja suomalaisten pienvalmistajien tuotteita tavoitteenaan tarjota aitoja makuja ja elämyksiä ilman keinotekoisia lisäaineita. Topin Maatilamyymälä pyrkii omalta osaltaan edistämään kestävämpää elämäntapaa, jossa sekä ihminen että ympäristö voivat hyvin – nyt ja tulevaisuudessa. Toiminta-ajatuksena on tuoda ihmisten saataville laadukkaita, puhtaita ja turvallisia tuotteita, joiden alkuperä on selvillä. Tuotevalikoimaan kuuluu tällä hetkellä yli tuhat luomu- ja ekotuotetta. Topin ruisleipä on erikoisuus, jota ostetaan kotiin ja tuliaisiksi. Leipä on sataprosenttisesti luomuruista ja se on lähileipää sananmukaisesti; se on valmistettu pohjoissavolaisista luomuruisjauhoista lähileipomossa. Tilamyymälässä on myös kahvio sekä vierasvenelaituri Tahkon vesireitin varrella.

 

Lähiruoka, luomu, biodynaaminen, reilu kauppa – tässä muutamia esimerkkejä termeistä jotka ostaja kohtaa etsiessään puhdasta, tuoretta ruokaa.

 

Luomu on lyhenne sanasta luonnonmukainen. Luonnonmukainen maataloustuotanto on useimmissa kehittyneissä maissa virallisesti valvottua ja sovittuihin tuotantomenetelmiin liittyvää kasvinviljelyä ja kotieläintuotantoa sekä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja markkinointia. Luonnonmukaisessa maataloustuotannossa keskeistä on, että siinä suositaan uusiutuvia raaka-aineita ja kierrätystä, palautetaan maahan eloperäisiä aineita ja niiden sisältämiä ravinteita. Kotieläintaloudessa kiinnitetään erityistä huomiota eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin sekä luonnollisten, lajinmukaisten rehujen käyttöön. Luonnonmukaisessa maataloudessa arvostetaan ympäristön omien toimintojen roolia tuholaisten ja tautien hallinnassa sekä kasvien että kotieläinten terveydenhuollossa. Siinä pidättäydytään käyttämästä synteettisiä torjunta-aineita, väkilannoitteita, kasvuhormoneja, antibiootteja ja GMO-tekniikkaa. Niiden asemesta luomuviljelijät käyttävät monia menetelmiä, jotka vakauttavat ekosysteemejä ja vähentävät saastumista. 
Määritelmä: 
Luomutietopankki

Biodynaamisen viljelyn lähtökohtana on maanviljelyn uudistaminen, mutta kyse ei ole pelkästä viljelystä. Maukas ja terveellinen ravinto tuo maalaiset ja kaupunkilaiset saman pöydän ääreen pohtimaan yhdessä tulevaisuuden kysymyksiä. Niistä keskeisin on: miten hoidamme luontoa niin, että se kantaa ja ravitsee meitä jatkossakin? ”Bios” tarkoittaa elämää ja ”dynamis” voimaa – biodynaamisuus maataloutta osana elämänyhteyksiä. Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Biodynaaminen on lyhenne sanasta biologis-dynaaminen. Vankan biologisen ja ekologisen perustan lisäksi tälle viljelymenetelmälle on tyypillistä dynaaminen ajattelutapa. Työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Viljelijä vaikuttaa omalla persoonallisella tavallaan tilaorganismin muodostumiseen. Seuraamalla luonnon ja maatilan tapahtumia sekä niiden välistä vuorovaikutusta viljelijä voi rakentaa tasapainoista kokonaisuutta, minkä lopputuloksena syntyy ihmiselle laadukas ravinto.
Määritelmät: 
Biodynaaminen yhdistys, Snellman-korkeakoulu

 

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:
Kehitysmaiden pienviljelijät saavat tuotteestaan vähintään Reilun kaupan takuuhinnan. Se kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin (Reilun kaupan lisä). Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä. Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden tuottajat pystyvät parantamaan työ- ja elinolojaan. Kuluttajille Reilu kauppa tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään. 
Määritelmä: 
Reilun kaupan edistämisyhdistys ry.

 

Teksti: Meri Kukkavaara, Julkaistu FINE Viini&Ruoka-lehdessä

 

Vastaa